Kriikunoita lienee kasvatettu jo vuosisatoja maamme eteläosissa. Juuriversoista ja siemenistä viljeltyinä sinikriikunoista on muodostunut useita toisistaan hieman poikkeavia kotimaisia kantoja. Kriikunoita on käytetty erityisesti hillojen valmistukseen.

Pyöreähköt hedelmät ovat pieniä, noin parin sentin kokoisia, ja niitä on puussa usein runsaasti. Tumma sinivioletti kuori on sitkeä. Täysin kypsänä mallosta tulee makeaa, mutta kivi ei silloinkaan irtoa. Kriikunat kysyvät elo- syyskuun vaihteessa.

Varsin talvenkestävät, kapeahkot pikkupuut ovat nuorena voimakaskasvuisia. Ne tekevät runsaasti juuriversoja. Kriikunapuu on itsepölytteinen.

viljelysuositus I-III