Viileä kevät hidasti kasvun alkua toukokuun puoliväliin asti. Viiniköynnöksistä Somerset Seedless osoitti poikkeuksellista talvenkestävyyttä silmujen ilmestyessä myös köynnöksen varteen, kun muut ulkona kasvavat viiniköynnökset versoivat vain juurista. Venus oli paleltunut kokonaan. Kausihuoneen pidempi kasvukausi syksyllä edisti selvästi viiniköynnösten tuleentumista, jolloin myös suojaamattomat varret selviytyivät paremmin talven pakkasista.

Kesällä lämpösummaa kertyi nihkeästi, mikä siirsi satokautta pari viikkoa tavanomaista myöhemmäksi. Satoa saatiin lokakuussa näytteeksi viiniköynnöslajikkeista Somerset Seedless, Muscat Bleu ja Himrod. Onneksi syksy jatkui pitkään lämpimänä. Ensimmäiset pakkaset tulivat lokakuun lopulla, ja ensilumi satoi vielä vihreiden lehtien päälle.

Viinirypäleiden koko vaihtelee suuresti. Tumma viinirypäle on Muscat Bleu ja vaalea Somerset Seedless.

Hedelmäpuista Heidesheimer Frühaprikose paleltui osittain ensimmäisen ulkona vietetyn talven aikana. Ulkona kasvatettaviin hedelmäpuukokeiluihin lisättiin arikoosit Moorpark, Luizet ja Harlayne.

Huolestuttavasti jo lokakuussa 2015 koettiin useita päiviä kestänyt pakkasjakso, joka vaurioitti pahoin lepotilaan siirtymätöntä kasvustoa. Lämpötila laski alle kymmenenen miinusasteen.  Keväällä selvisi, että ulkona kasvaneista viiniköynnöksistä Muscat Bleu ja Bianca olivat paleltuneet kokonaan. Venuksen kasvu jäi kituliaasti yhden silmun varaan. Himrod-lajike versoi voimakkaasti kannosta, mutta kukintaa ja rypäleitä ei tullut. Somerset Seedless tuotti ainoana satoa, eli muutaman muutaman pienen rypäletertun syyskuun loppupuolella. Ulkotarhassa valikoima lisääntyi Spulgalla ja Gunalla. Nämä ovat alkuperältään Latvialaisia lajikkeita, joiden toivon menestyvän savimaassa lämpimällä seinustalla. Ensimmäiset yöpakkaset lakastuttivat vielä vihreälehtiset viiniköynnökset lokakuun lopulla.

Ulos istutetut Peregrine-persikkavartokset menehtyivät myös talven aikana. Ruukuissa kasvavat Peregrinet talvehtivat kylmävarastossa. Puut tekivät toukokuussa muutaman kukan, ja kypsiä persikoita saatiin maistaa syyskuussa ensimmäistä kertaa.

Viime aikoina on arveltu, että kasvillisuus alkaa vähitellen muuntua ilmaston lämmetessä. Puutarhaan soveltaen, pohjoisemmassa voi kasvattaa sellaisia lajikkeita, jotka ovat aiemmin menestyneet vain eteläisemmillä leveysasteilla. Suomessa on ehkä mahdollista kasvattaa ulkona uusiakin puulajeja, vaikkapa aprikooseja ja persikoita. Ennen kuin asiasta innostuu liikaa, on kyllä hyvä pitää mielessä, että haitallisten kasvitautien ja tuholaisten leviämisen estämiseksi on ainakin omena- ja päärynäpuiden maahantuonti ollut rajoitettua tai kiellettyä. Nämä kun ovat pelätyn tulipoltteen isäntäkasveja. Etelämpänä kasvaneet hedelmälajikkeet eivät myöskään aina sovellu Suomen pitkiin ja valoisiin kesäpaiviin. Monenlaista tuhoa herkille kasveille aiheuttavia pakkasia esiintyy varmaan jatkossakin, jos ei nyt enää kesällä, niin ainakin muina vuodenaikoina. Näiden hieman eksoottisten lajien kasvatuskokeilut ovat silti houkuttelevia, vaikka hedelmällisiä tuloksia ei tulisikaan…